Mediatiedote - Julkaistu 9.10.2025 08.13 # Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin Asiasanat: - [hus lasten ja nuorten sairaudet](< /haku?q=hus lasten ja nuorten sairaudet >) - [Uusi lastensairaala](< /haku?q=Uusi lastensairaala >) - [lasten elinsiirrot](< /haku?q=lasten elinsiirrot >) - ... Näytä kaikki asiasanat - [lääketieteellinen tutkimus](< /haku?q=lääketieteellinen tutkimus >) - [Lastentautien tutkimuskeskus](< /haku?q=Lastentautien tutkimuskeskus >) Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.  osastonylilääkäri Timo Jahnukainen Tutkimuksessa oli mukana 215 henkilöä Suomessa, jotka olivat saaneet munuais-, maksa- tai sydänsiirteen ennen 16 vuoden ikää vuosina 1982–2015 ja olivat seurantahetkellä vähintään 18-vuotiaita. Ikään, sukupuoleen ja kotikuntaan sovitetut verrokit valittiin väestötietojärjestelmästä. Lääkekäyttöä arvioitiin Kelan rekisterin perusteella, joka kattaa kaikki reseptilääkkeiden ostot Suomessa. Elinsiirron saaneilla potilailla oli keskimäärin 1,53 korvattavaa kroonista sairautta, kun hylkimisenestolääkitystä ei oteta mukaan. Verrokkeihin verrattuna elinsiirtopotilailla oli enemmän lääkkeitä sydän- ja verisuonisairauksiin, hormonaalisiin puutoksiin ja epilepsiaan. Munuaisensiirron saaneilla oli merkittävästi suurempi riski sydän- ja verisuonisairauksiin kuin maksan siirron saaneilla. Muiden sairauksien osalta ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja. ## Elinsiirron jälkeen elämä jatkuu – hyljinnänestolääkitys ja seuranta pysyvät Vuosittain lasten elinsiirtoja tehdään noin 20. Pitkäaikainen eloonjäämisosuus lasten munuaissiirroissa on yli 90 prosenttia; sydämen- ja maksansiirroissa noin 70 prosenttia. Elinsiirron saaneet lapset ja nuoret elävät varsin normaalia elämää, mutta tarvitsevat elinikäisen hylkimisenestolääkityksen sekä seurannan. Kaikki lasten elinsiirrot tehdään Uudessa lastensairaalassa. ”Tulokset korostavat pitkäaikaisen seurannan merkitystä, yksilöllisen siirtymävaiheen hoidon tarvetta nuoruudesta aikuisuuteen sekä elämänlaadun tukemisen tärkeyttä monisairastavuuden hallinnassa”, sanoo osastonylilääkäri **Timo Jahnukainen** HUSin Uudesta lastensairaalasta. Tutkimus tehtiin HUSin, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. *Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.* *HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse* [*viestinta@hus.fi*](mailto:viestinta@hus.fi)*.* Jaa uutinen - [ Share on Facebook (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www-staging.hus.fi/ajankohtaista/lapsuudessa-elinsiirron-saaneet-nuoret-aikuiset-tarvitsevat-enemman-laakkeita) - [ Share on Linkedin (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://www-staging.hus.fi/ajankohtaista/lapsuudessa-elinsiirron-saaneet-nuoret-aikuiset-tarvitsevat-enemman-laakkeita) Tulosta tämä sivu