Artikkeli - Julkaistu 17.6.2025 10.46 # Luontopolkuja terveyteen ja yksinäisyyden vähentämiseen Oletko joskus kokenut olevasi yksin – vaikka ympärillä olisi ihmisiä? Yksinäisyys on yksi aikamme suurista hyvinvointihaasteista. Se ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Se voi hiipiä hiljaa, huomaamatta ja jäädä pysyväksi osaksi arkea.  Meilahden Siltasairaalassa järjestetyssä seminaarissa pureuduttiin työikäisten ja ikääntyvien ihmisten terveyden edistämiseen luontoperustaisin keinoin. Osallistujilla oli mahdollisuus oppia uutta [aikamme isosta haasteesta yksinäisyydestä,](https://joint-research-centre.ec.europa.eu/projects-and-activities/survey-methods-and-analysis-centre/loneliness_en) tunnistaa luontoperustaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja ja kuulla tuoretta tutkimustietoa hyvinvointiin, yksinäisyyteen ja sosiaaliseen terveyteen liittyen. ## Yhteiskunnan muutos ja yksilöllisyyden korostuminen Elämme ajassa, jossa yksilöllisyys, omillaan pärjääminen ja urakeskeisyys ovat nousseet keskiöön. Yhteisöllisyys, perheiden ja naapurustojen tuki ovat monin paikoin heikentyneet. Yhä useammin nojaudumme yhteiskunnan rakenteisiin – vaikka voisimme nojautua enemmän toisiimme. Koronapandemia lisäsi yksinäisyyttä ja teki sen näkyväksi. Eristäytyminen vaikutti meihin kaikkiin, ja monelle yksinäisyyden tunne jäi pysyväksi. Yksinäisyys on Suomessa varsin yleistä. Esimerkiksi palvelutaloissa asuvista ikääntyneistä [yli puolet kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan.](https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/40239391/) ## Yksinäisyys ei ole vain kokemus – se on kansanterveydellinen kysymys Yksinäisyys vaikuttaa [sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen](https://www.jnursinghomeresearch.com/919-loneliness-in-nursing-homes-and-assisted-living-facilities-prevalence-associated-factors-and-prognosis.html), toimintakykyyn ja jopa elinikään. Työssämme eri sektoreilla näemme sen vaikutukset konkreettisesti – surullisimmillaan äärimmäisinä ratkaisuina. Yksinäisyys voi koskettaa kaikissa elämänvaiheissa. Yksi keskeisistä yhteisistä teemoistamme voisi olla yksinäisyyden torjunta sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. [Sosiaalinen kuntoutus](https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas) tarkoittaa tukea, joka vahvistaa ihmisen osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä. Se voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista, ja sen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. ## Luonto – voimavara ja kohtaamisen paikka [Luonto ei ole vain maisema – se on osa meitä](https://nessling.fi/luonto-ei-tarvitse-hedonisteja-vaan-eudaimonisteja/). Se tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen, ja toisaalta kohtaamiseen ilman painetta. Luonto voi olla myös tärkeä osa sosiaalista kuntoutusta. Se tarjoaa matalan kynnyksen ympäristön, jossa voi mm. liikkua, osallistua ja olla osa jotakin. Luontokokemuksia voidaan tuoda myös sisätiloihin – esimerkiksi taiteen, kirjallisuuden tai ruokailun kautta. Luontopolku voikin olla parhaimmillaan kuntoutumisen polku – askel kerrallaan kohti osallisuutta ja hyvinvointia. ## Luonto voi olla konkreettinen ratkaisu Yksinäisyyttä ei voi ratkaista yksin. Se vaatii yhteisiä tekoja, yhteistyötä, tahtoa ja resursseja. Meidän on rakennettava polkuja, jotka johtavat kohti osallisuutta – mihin luonto voi olla yksi vahvimmista väylistä. Kun pidämme huolta luonnosta, se pitää huolta meistä. Luonto voi toimia aktiivisena osapuolena ihmisen hyvinvoinnissa. Luonto voi olla myös symbolinen polku. [Se voi johdattaa meitä kohti yhteisöllisyyttä, kohti toisiamme](https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/23748834.2023.2300207). Se voi olla paikka, jossa ihminen saa olla rauhassa, mutta myös tulla kohdatuksi. Paikka, jossa ei tarvitse suorittaa: riittää, että on. ## Suomalainen luonto on upea voimavara Meillä Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää luontoa ja vaikuttavia luontolähtöisiä menetelmiä osana sosiaalista kuntoutusta ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Tehdään siitä yhteinen voimavara. Rakennetaan yhdessä polkuja, joilla ei kuljeta yksin, vaan rinnalla – kohti osallisuutta, hyvinvointia ja yhteyttä. *Tilaisuuden järjesti* [*RECETAS*](https://www.recetasproject.eu/)*-tutkimusverkoston Helsingin tiimi (Helsingin yliopisto), Vanhustyön keskusliiton, Miina Sillanpään Säätiön, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUSin Perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö toimii HUS-yhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona* [*www.hus.fi/hyvakierre*](http://www.hus.fi/hyvakierre)*.* *Teksti nojaa kansanedustaja, Kelan valtuutettujen puheenjohtajan ja eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja **Mira Niemisen** avauspuheenvuoroon.* *Muut kirjoittajat RECETAS Helsingistä: tutkimuskoordinaattori **Anu Jansson**, FT, ohjelmajohtaja, Miina Sillanpään säätiö; väitöskirjatutkija **Annika Kolster**, yleislääketieteen erikoislääkäri, koulutusylilääkäri, Länsi-uudenmaan hyvinvointialue; postdoc tutkija **Ulla Aalto**, LT, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, HUS; väitöskirjatutkija **Laura Rautiainen**, vastaava alueohjaaja, Vanhustyön keskusliitto; tutkimusjohtaja **Kaisu Pitkälä**, yleislääketieteen professori, emerita.* Jaa uutinen - [ Share on Facebook (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www-staging.hus.fi/ajankohtaista/luontopolkuja-terveyteen-ja-yksinaisyyden-vahentamiseen) - [ Share on Linkedin (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://www-staging.hus.fi/ajankohtaista/luontopolkuja-terveyteen-ja-yksinaisyyden-vahentamiseen) Tulosta tämä sivu