[Tulevaisuus](/taxonomy/term/5777) 3 minuuttia 10.12.2024 Teksti: Susanna Puisto Kuvat: Marika Kokkinen-Eurén # Digitaalisuus on patologian kolmas vallankumous Digipatologia on yhtä suuri mullistus kuin immunohistokemialliset proteiinivärjäykset 1980-luvulla ja koko genomin sekvensointi 2000-luvulla. Siitä puhutaankin patologian kolmantena vallankumouksena. Ruudulle piirtyy kaunis kuva violetin eri sävyissä. Patologi **Tuomas Mirtti** suurentaa kuvaa ja kudoksen rakenteet tulevat näkyviin entistä paremmin. Jos Mirtti haluaisi pyytää konsultaatiota näytteestä, se ei enää vaatisi näytelasin postittamista. Kollega voisi katsoa samaa näytettä digitaalisena reaaliaikaisesti. Mirtin työpöydällä seisoo patologin mikroskooppi. Sillekin on vielä paikkansa, vaikka Mirtin työpaikalla Meilahden patologialla kaikista histologisista näytteistä, eli kudosnäytteistä, annetaan lausunto nykyään digitaalisesti. ”Sytologiset, eli irtosolunäytteet, ovat skannerille hieman haastavampia. Niidenkin digitalisointi kehittyy kuitenkin jatkuvasti”, Mirtti kertoo.  Näytteen violetti väri on peräisin HE-värjäyksestä, jonka ansiosta kudosten rakenteet ovat keskenään eri sävyisiä. Samaa värjäystekniikkaa on käytetty jo sata vuotta. ## Digipatologiassa koko näytteen näkee kerralla Digipatologiassa näyte valmistellaan kuten perinteisessä patologiassa. Se pilkotaan, prosessoidaan, valetaan parafiiniin, leikataan ja värjätään näytelaseille ohuina leikkeinä. Sitten se skannataan digitaaliseen muotoon. ”Oma kokemukseni on, että lausunnon antaminen digitaalisista näytteistä on nopeampaa. Mikroskoopilla näytettä katsotaan ikään kuin avaimenreiästä, ruudulla näkee koko näytteen kerralla. Digipatologiassa pitää kuitenkin omaksua uusi tapa katsoa näytettä. Sanoisin, että tottumiseen menee parisen viikkoa”. Myös tutkimustieto tukee Mirtin havaintoa nopeammasta lausunnon antamisesta. Meilahden patologian laboratoriossa viisi skanneria skannaa näytteitä tarvittaessa ympäri vuorokauden. Suurimpaan skanneriin mahtuu yhtä aikaa 1000 näytelasia. Lasin läpi voi seurata, miten skanneri automaattisesti poimii uuden lasin ja palauttaa jo skannatun paikalleen. Pienempiin skannereihin mahtuu 450 lasia. Laitteet skannaavat yhden erän noin kahdeksassa tunnissa ja lähettävät kuvat automaattisesti laboratoriojärjestelmään. “Volyymit ovat meillä suuria. Vuodessa skannattavia laseja kertyy 600 000–700 000. Päivätasolla se tekee 2000–2500 lasia”, Mirtti kertoo. Joskus se pöydällä seisova mikroskooppikin vielä pääsee tositoimiin myös kudosnäytteiden osalta. ”Huonolaatuinen leike voi olla pakko katsoa mikroskoopilla tai skannata uudestaan. Tällaisia on oman kokemukseni mukaan muutama digitoitu lasi tuhannesta”.  Patologi katsoo skannatut näytteet laboratoriojärjestelmään integroidulla katselimella. Kuvan liikutteluun ja suurentamiseen on tarjolla tavallisen hiiren lisäksi useita erilaisia ohjaimia. ## Tekoäly tekee tuloaan myös patologiaan Tekoälykin kolkuttaa ovella, vaikka se ei suuremmassa mittakaavassa ole vielä patologiaan tullut. Esimerkiksi eturauhas- ja rintasyövän diagnostiikkaan on kuitenkin jo olemassa tekoälyratkaisuja. “Ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa tekoäly voisi esimerkiksi seuloa pois näytteitä, joita ei ole tarpeen tutkia tarkemmin tai hälyttää epäilyttävien näytteiden kohdalla. Toki patologi aina varmistaa diagnoosin. Yleinen käsitys maailmalla on, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly on vahvasti mukana patologian arjessa”, Mirtti sanoo. Nähtäväksi jää, onko silloin luvassa patologian neljäs vallankumous. *Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 4/2023.* Lue lisää aiheesta Asiasanat: - [teknologia](< /haku?q=teknologia&filters[0][field]=content_type&filters[0][values][0]=news-updates&filters[0][type]=all&filters[1][field]=search_content_type&filters[1][values][0]=online_media_article&filters[1][type]=all >) - [tekoäly](< /haku?q=tekoäly&filters[0][field]=content_type&filters[0][values][0]=news-updates&filters[0][type]=all&filters[1][field]=search_content_type&filters[1][values][0]=online_media_article&filters[1][type]=all >) - [lääkärit](< /haku?q=lääkärit&filters[0][field]=content_type&filters[0][values][0]=news-updates&filters[0][type]=all&filters[1][field]=search_content_type&filters[1][values][0]=online_media_article&filters[1][type]=all >) Jaa artikkeli - [ Share on Facebook (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www-staging.hus.fi/husari/digitaalisuus-patologian-kolmas-vallankumous) - [ Share on Linkedin (Avautuu uuteen ikkunaan.) ](https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://www-staging.hus.fi/husari/digitaalisuus-patologian-kolmas-vallankumous) Haluatko uusimmat Husarin jutut suoraan sähköpostiisi? [ Tilaa uutiskirje (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) ](https://hus-lv.creamailer.fi/survey/answer/uccjfbcwhmon0) ## Sinua saattaisi kiinnostaa ### [ Laboraattori on allergiatutkimusten ytimessä ](/husari/laboraattori-allergiatutkimusten-ytimessa) Allergeenilaboratoriossa selvitetään allergiatapauksia koko Suomesta. Täällä ratkaistaan kaikkein hankalimmatkin lääke- ja ruoka-aineallergiat.  ### [ Viisaita säästöjä ](/husari/viisaita-saastoja) Kun rahaa on niukasti, on kaikkien HUSin yksiköiden löydettävä säästöjä omasta toiminnastaan. Säästäminen ei kuitenkaan aina tarkoita heikennyksiä. Kuten...  ### [ Mitä eri toimenpiteet oikeasti maksavat? ](/husari/mita-eri-toimenpiteet-oikeasti-maksavat) Mitä erikoissairaanhoidon toimenpiteet oikeasti maksavat, ja mitä asiakas niistä maksaa? Kokosimme todelliset kustannukset kolmesta tavallisesta...